Eilen käytiin illalla vielä katsomassa näyttelyä, jonka joku vuosiluokka oli järjestänyt. Siellä naureskeltiin ERITTÄIN kompaktille suomenhevoselle, jonka nimi oli Jaani. Sillä on lyhyt ja tasapaksu kaula, lyhyt runko, lyhyet jalat eikä edes mitään merkkejä. Väriltään on "maneesinvärinen".
Tänään sitten iltapäivän ratsastustunnille minulle oli laitettu kukapa muukaan kuin Jaani!
Nauroin vähän, se myönnettäköön, mutta Jaani olikin erittäin vireä ja miellyttävä pikkuherra! Tunti oli muutenkin mukava, mitä nyt koko ratsastusharrastuksen aikaiset asento-opit heitettiinkin ikkunasta pihaanpäin. Eli siis purista reisillä ja pohkeet irti? Sounds fine! Aluksi oli ihan superoudon tuntuista, mutta ajattelin, että eipä kai kannata ehdointahdoin väärinkään tehdä. Tunnin edetessä pääsin jo ihan hyvin jyvälle uudesta istuntatyylistä (taisiis minulle uudesta taisiis oikeasta), ja sain jopa pari myönteistä sanaa opettajalta.
Tunnin jälkeen kylmäsin Jaanin jalat (oli edelliselläkin tunnilla) ja sitten oli varusteoppia puhdistamisesta ja eri apuohjista.
Aamupäivälläkin oli siis teoriatunteja, hevosen anatomiaa ja varusteoppia!
Vähän tylsempi juttu oli kun meinattiin käydä valjaskerhossa vähän tutustumassa, mutta ohjaaja siellä sanoi että ei kannata tulla kun meillä ei ole vielä ollut opetusta aiheesta. Olisin nahkanauhaa halunnut letittää :c
Kaksi muuta opettajaa sanoi aikaisemmin päivällä että jooo menkää vaan kivaa kun olette innostuneita! Mutta ilmeisesti kaikki eivät ole sitä mieltä.
Kiva päivä on ollut, mitä nyt vähän sadellut, ja huomenna sitten nenä kohti Yyteriä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti